Pekka Heliste Ajatuksia todellisesta elämästä

Tossavainen haluaa palauttaa Suomen 1800-luvulle

 

Työnteko ei kiinnosta, siksi tarvitaan kansalaispalkka!

 

”Suomeen tulee tänä kesänä ainakin 14.000 ulkomaalaista marjanpoimijaa ja muuta tilapäistyöntekijää maatiloille ja marja-alan yrittäjille. Eniten tulee Thaimaasta ja Ukrainasta.”

”Muutama vuosikymmen sitten oli todellakin toisin. Ahkeroimme pelloilla ja metsissä. Tarvitsimme rahaa ja sitä saimme vain työtä tekemällä.”

 

Onhan taas Tossavaiselta melkoinen Impivaara-pläjäys.Täytyy sanoa, että aika kultaa muistot

 

Minäkin muistan noita vanhoja aikoja, asuin ja kasvoin itsekin maalaiskylässä ja kuva on aika toisenlainen.

Noina vanhoina hyvinä aikoina lapset olivat maaseudulla ilmaista orjatyövoimaa, ei maa-metsä-marjanpoimintatyöstä mitään palkkaa saanut. Ruoka, vaatetus ja asunto tulivat talon puolesta. Ja jos sattui pääsemään palkkatyöhön niin isä keräsi rahat ja osti viinaa. Silloin elettiin käytännössä rahatalouden ulkopuolella ja ainoita tulonlähteitä olivat uitto, metsä-ja marjanpoiminta. Pääosa elannosta tuli omalta tilalta ja kun koneita ei ollut niin tarvittiin pirtillinen kakaroita orjiksi.

Ja työhön pakotettiin väkivallalla, raju  selkäsauna ei ollut harvinaista. Sodan raaistama sukupolvi ei epäröinyt käyttää väkivaltaa.

Minunkin kansakoululuokasta suurin osa oli monilapsisesta perheistä eikä kouluun ollut varaa . Ja moni isäntä yritti estää senkin käynnin.

Loppuelämä oli edelleen raadantaa pienellä palkalla ja kun näin eläkeläisenä keräsin tietoja vanhoista kansakoulukavereista niin kaikki ne , jotka elivät kuin Tossavainen mainostaa , olivat kuolleet tai invalideja , raskaan työn murtamia.

Tuo 50-60-lukujen maalaiskylä oli luokkayhteiskunta, jossa oli tarkka nokkimisjärjestys ja rajan ylittäminen johti vastatoimiin. Niinpä isäni ja minä olimme silmätikkuina, kun kumpikin opiskelimme, vasta muutto kylästä päätti kiusaamisen.

Sama kohtalo on näillä ulkomaisillakin, mutta sitä me emme näe, joten meidän ei tarvitse välittää

 

Eikä se pitkään kelvannut noille Tossavaisen ikäkumppaneillekaan, maastamuutto oli massiivista eli suomalaiset lähtivät elintasopakolaisiksi , II Maailmansodan jälkeen on lähtenyt n miljoona ihmistä, pääasiassa 60-70-luvuilla Ruotsiin , yli 300000.

 

Siihen aikaan työttömät olivat irtolaisia ja poliisi vei heidät pakkotyöhön, leirit olivat usein maan toisella puolella ja kotiin pääsi kerran vuodessa tai kun sai jostain työpaikan.

Leirille joutui jos ilmoittautui työttömäksi, ei ollut ihme , jos työttömiä ei ollut.

Nuoret pistettiin juuri metsänhoitotöihin , mutta tulos oli surkea: Metsänistutustöissä valtaosa taimista haudattiin turpeen alle ja raivaustyössä katkottiin taimet. Kun tekijöitä oli työmaalla kymmeniä niin eipä syyllistä löytynyt.

Isännät eivät olleet kiinnostuneita metsänhoidon laadusta vaan tavoittelivat vain puukaupoista pidätettyä hoitomaksua. Toista kertaa kun metsästä ei rahaa saanut silloisella eliniällä niin oli sama miten työ oli tehty.

Kun vastuullinen metsänhoito yleistyi niin metsään ei päästetty kuin ammattimiehiä.

Niinpä Suomessakin oli parannettava oloja, nostettava palkkoja ja rakennettava sosiaaliturvaa, vasta se lopetti metsän tuhoamaisen ja  maastamuuton

 

Nyt metsureita on n 3500.joten jo siitä voi päätellä, että metsänhoitotyöt tehdään koneellisesti. Näistäkin melkoinen osa on ns puistometsureita, jotka hoitavat puistoja ja kaatavat pihapuita.

Niinpä kun teetin harvennushakkuun niin sen teki pikkumoto eli yksi mies koneen ratissa.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/23978-metsur...

Suomalaiset ovat innokkaita marjastajia. Suomalaisten marjastusaktiivisuutta ovat tutkineet mm. Arktiset Aromit ry ja Metsäntutkimuslaitos. Arktiset Aromit ry:n vuosina 1997 ja 2007 työikäiselle väestölle kohdentamien tutkimusten mukaan marjat hankittiin kotitalouksiin pääasiassa itse poimien. Luonnonmarjoja poimi 67 % tutkimukseen vastanneista vuonna 1997 ja 73 % vuonna 2007. Maaseudulla jopa 90 % marjasti, myös työttömät

Myyntiin poimintaa ei tehdä, sillä saatu korvaus on olematon. Ulkomaiset poimijat ovat pilanneet hintatason.  Marjastukselle on käynyt kuin kalastukselle, se on kuollut ammatti kalasta ja marjasta saa niin huonon hinnan , ettei kannata poimia myyntiin. Kun poimija/kalastaja saa 1-2 euroa tuotteesta , joka maksaa kaupassa 20-50 euroa niin silloin kannattaa poimia vain itselle

Ja jos saat toimeentulotukea niin marjanpoimintatulokin vähentää tukea 100 %

Serkkuni on maanviljelijänä Italiassa ja kun kysyin, miten heillä poimitaan rypäleet ja marjat.

Vastaus oli:Koneellisesti

Suomen kannattaisi panostaa poiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden nostoon kuin palkkoje ja työehtojen polkemiseen, sen osaavat kaikki

 

Maailma muuttuu, mutta persu ei. Uusilla sukupolvilla ei saa olla paremmin kuin edellisillä

Jos se ensimmäinenkin ihminen olisi ollut kuin Tossavainen niin eläisimme puissa Afrikassa ja söisimme hedelmiä

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Kerrankin olen kanssasi samaa mieltä. Bill Gates sanoi aikoinaan että hän valitsee laiskan alaisen vaikeaan hommaan koska laiska alainen kyllä löytää helpon tavan ratkaista ongelma. Tästähän tehokkuudessa on kyse. Tehokkuus on sitä että saadaan maksimitulos minimivaivalla. En ymmärrä tätä Perussuomalaisten "Kaikki työ on arvokasta" - mentaliteettia koska turha työ on vain resurssien haaskaamista.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Jos siinä taannoisessa NASA:n maailmanloppututkimuksessa oli jotain mielenkiintoista, se oli toteamus, että tehostaminen lisää kulutusta. Kulutuksen on loputtava.

Eli ei. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa meidän pitäisi kyetä rajoittamaan, ei lisäämään löylyä. Jos emme kykene, no, jos ei muuta, otamme joka tapauksessa reippaasti takapakkia.

Me emme ole luomakunnan kruunu, jolle tämä kaikki on annettu käytettäväksi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Saattaa käydä niinkin, että päädymme jälleen rahatalouden ulkopuolelle.

Jouni Nordman

Eikö tämä Suomen korkea vero aste juuri tee kaikesta mitä voi vaihtaa tai tehdä ilman valtion väliin tuloa, mestarillisen paikan kehitellä millä näin voi tehdä. Sillä eipä tarvitse kovin kummoista määrää tehdä, kun tienestit on monin kertainen virallista palkkaa nauttivin.

Toisaalta laiskuutta voisi alkaa harjoittamaan juuri vjulkisenhallinnon puolella, sillä millä nämä tehtävät tehtäisiin mahdollisimman vähällä joita on tehtäväksi laitettu.Taitaa toisaalta juuri virkamiehet olevan sen verran järkeviä, että estävät kaiken toiminnan jossa lähellä on oma oksa. Jolloin kun kaikki suojelee oma osaansa, niin suojelu tekee kehittämisen mahdottomaksi,

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ravustusta ei ole vielä ulkoistettu thaimaalaisille tai ukrainalaisille. Parhaimmilaan se onkin tuottavaa toimintaa. Sesonki on vaan niin lyhytaikainen.

Toimituksen poiminnat